16.5.2017

Vantaan Lastentarhanopettajat ry:n kannanotto laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta

Vantaan Lastentarhanopettajat ry. lähestyy Teitä, koska Vantaan kaupungilla onvaikeuksia saada palvelukseensa kelpoisia lastentarhanopettajia muitapääkaupunkiseudun kuntia heikomman palkkauksen ja muiden työskentelyolosuhteisiin liittyvien seikkojen vuoksi. Vantaan Lastentarhanopettajat ry. ilmaisee myös vakavan huolestumisensa Vantaan kaupungin päiväkodeissa työskentelevien lastentarhanopettajien työssäjaksamisesta ja palvelussuhteen ehdoista.

Vantaan Lastentarhanopettajat ry. vastaanottaa yhä enemmän viestejä, joissa jokaupungin palveluksessa olevat lastentarhanopettajat joko vakavasti pohtivat tai ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin hakeutuakseen muiden kuntien taipalveluntuottajien palvelukseen. Vantaan varhaiskasvatus on suurien haasteidenedessä mm. subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen tai maahanmuuttajaväestön kotouttamisen suhteen. Vantaan tulee jatkossakin kyetä tarjoamaan varhaiskasvatuksen korkealaatuisia palveluita, jotka houkuttelevat maksukykyisiä veronmaksajia muuttamaan kasvavaan kaupunkiimme. Onnistuminen edellyttääkelpoisten lastentarhanopettajien hakeutumista Vantaalle ja sitoutumistahaastavaan tehtävään. Vantaalla toimivien lastentarhanopettajien mielestä tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

1) Lastentarhanopettajan palkkaus.

Vantaalla lastentarhanopettajan palkkaus jää alle pääkaupunkiseudulla maksettavien palkkojen. Tuusulan kunnan palvelukseen siirtymällä lastentarhanopettajan palkka nousee liki 200€/ kk. Vantaa on lisäksi ainoa pääkaupunkiseudun kunta, joka ei huomioi esiopetuskelpoisuutta lastentarhanopettajan palkkauksessa.

2) Lastentarhanopettajan työajan
erityismääräys.

Sopimuksen mukaan lastentarhanopettajan työajasta vähintään 8% tulee ohjata lapsiryhmän ulkopuoliseen työhön. Vantaalla ei huomioida suunnitteluajan määrällisen lisäämisen tarvetta esim. perusopetuslain alaisessa esiopetuksessa, eikä maahanmuuttajataustaisten lasten suuren osuuden päiväkodeissa. Vantaa ei myöskään käytä Espoon lailla kiky-työajan lisäystä suunnitteluaikatilanteen parantamiseksi, vaikka tätä on toistuvastityönantajalle esitetty.

3) Lastentarhanopettajan työtehtävät.

Päiväkodin eri henkilöstöryhmien tehtävien mukainen toiminta on koko henkilöstön ja lasten etu ja oikeus. Vaikka lastentarhanopettajan työtehtäviä ryhdyttiin kirkastamaan Vantaalla vuosina 2014-2015, toimitaan päiväkodeissa edelleen ”kaikki tekee kaikkea” -periaatteella. Vantaan Lastentarhanopettajat ry. katsoo, että lastentarhanopettajan pedagoginen työ merkitsee onnistuessaan merkittäviä säästöjä esimerkiksi perusopetuksen vähäisenä tuen tarpeena, ja on näin ollen edullista talouden ja inhimillisyyden kannalta.

4) Pula kelpoisuusehdot täyttävistä, Vantaan palvelukseen sitoutuneista lastentarhanopettajista.

Vantaalaisissa päiväkodeissa työskentelevistä lastentarhanopettajista noin joka kuudelta puuttuu muodollinen kelpoisuus, eivätkä esiopetuksesta vastuussa olevien opettajien kelpoisuudet ole kattavasti tiedossa. Vantaa ei hae aktiivisesti lastentarhanopettajien opettajien jäsenlehdissä tai muussa mediassa, toisin kuin muut pääkaupunkiseudun kunnat.

5) Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen.

Vantaa on ainoana pääkaupunkiseudun kunnista rajannut subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Rajauksen myötä käytössä olevat osa- ja kokopäivähoidon suhdeluvut (1:7, 1:13) ovat mahdollistaneet lapsiryhmäkoon kasvattamisen maksimiin. Ryhmäkoot eivät ole enää pysyviä, koska huoltajien työ- tai opiskelutilanteiden muutokset muuttavat lapsiryhmien kokoa pitkin vuotta. Ryhmäkokojen ylittäminen ja lapsimäärien tarkka päivittäinen seuranta on lastentarhanopettajien arkipäivää, laadun kustannuksella. Lisäksi Opetuslautakunta päätti 04/2017, että syksyllä jokaiseen päiväkotiin otetaan osapäiväisten aamu- ja iltapäivälasten lisäksi osaviikkoisia lapsia 8+8+4-periaatteella, jotta henkilöstö saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön. Vantaa ei ottanut käyttöön suhdelukukerrointa 1:8, mutta uusien päiväkotien suunnitteluvaiheessa tätä lain sallimaa suhdelukukerrointa huomioidaan jo (Teknisenlautakunnan pöytäkirja 18.4.).


Huolemme lastentarhanopettajien työssä jaksamisesta saa
vahvistusta vuonna 2016 julkaistusta Kunta10-tutkimuksesta. Lisäksi syksyllä 2016 toteutetun sijaiskiellon myötä yhteydenottojen määrä Vantaan Lastentarhanopettajat ry:hyn lisääntyivät voimakkaasti. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttaminen ja kunkin lapsen varhaiskasvatuksesta ja
esiopetuksesta vastaaminen ei tule suuressa ja moninaisessa lapsiryhmässä lastentarhanopettajan työtä helpottamaan. Jos epäkohtiin ei määrätietoisesti puututa, lisääntyy hakeutuminen muiden työnantajien palvelukseen. Työssä jaksamisen heikentyminen merkitsee korkeampia kustannuksia lisääntyvien poissaolojen myötä. Emme tässä käy arvioimaan Vantaan maineelle ja vetovoimalle tilanteesta aiheutuvia seurauksia.

Vantaalla16.5.2017

Vantaan Lastentarhanopettajat ry:n puolesta,

JUKO/ OAJ pääluottamusmies Sami Markkanen

JUKO/ OAJ luottamusmiehet Helena Lehtinen ja Nina Rintanen


16.12.2016

Lastentarhanopettajien viikkotyöajan pidennyksessä huomioitavaa

Kuntatyönantaja ohjeistaa, että työajan pidentäminen tulee hyödyntää täysimääräisesti palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen ottaen huomioon sopimusalakohtaiset erityispiirteet. Varhaiskasvatuksen erityispiirteenä on huomioitava Varhaiskasvatuslaki ja Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Esiopetussuunnitelma velvoittavina normiasiakirjoina, jotka edellyttävät opettajan roolin ja pedagogiikan vahvistamista. Varhaiskasvatuksen tuottavuus ei ole volyymissä, vaan laadussa ja vaikuttavuudessa. Pedagogisesti suunnitellulla ja arvioidulla varhaiskasvatuksella poistetaan ja ennaltaehkäistään oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia eli myöhempiä lisäkustannuksia.

KVTES:n soveltamisohjeen mukaan viikkotyöajan pidentäminen tulee suunnitella tehtäväksi yhtenä päivänä. OAJ ja LTOL pitävät tärkeänä, että lastentarhanopettajien 30 minuutin työajan pidennys käytetään 1.2.2017 alkaen lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin, kuten varhaiskasvatuksen pedagogiseen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Varhaiskasvatuslaki asettaa varhaiskasvatukselle korkeat pedagogiset tavoitteet, minkä vuoksi pedagogiseen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet määrittelevät tämän vastuun lastentarhanopettajalle:

-Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka (Varhaiskasvatuslaki).

-Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa korostuu pedagoginen osaaminen, mikä on vahvinta tutkinnon omaavalla lastentarhanopettajalla (Varhaiskasvatuslain perustelut).

-Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on kelpoisuusvaatimukset täyttävällä lastentarhanopettajalla (Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet).

Päiväkodeissa ammattiroolien mukainen toiminta on voimavara. Henkilöstön osaaminen, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat toivotulla tavalla lastentarhanopettajan KIRKASTUS-työryhmän periaatteiden mukaisesti toimimalla. Lapsiryhmässä kaikki hoito-, kasvatus- ja opetusvastuussa olevat tuovat ryhmään oman koulutustaustansa mukaisen osaamisen lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Lastenhoitohenkilöstöllä on hoito- ja huolenpitovastuu (KVTES). Lastenhoitajat osallistuvat lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen tuomalla siihen omat havaintonsa lapsen kasvusta ja hyvinvoinnista. Lastentarhanopettajan päätehtävä on lasten opetus ja kasvatus (KVTES). Lastentarhanopettaja vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta tiimin yhteisten keskustelujen ja´huoltajien kanssa käydyn lapsen varhaiskasvatuskeskustelun pohjalta.

Lastentarhanopettajien velvollisuus laatia lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttää, että vanhempien tapaamisiin varataan riittävästi aikaa. Tarve tämän ajan lisäämiselle nykyisestä on kaikille selvää. Lisäksi tarvitaan aikaa mm. yhteistyöpalaveriin valmistautumiseen ja varhaiskasvatussuunnitelman laatimiselle. Varhaiskasvatuksessa toteutettava toimintakulttuurin muutos edellyttää, että opettajan tehtävät kirkastetaan tehtäväkuvauksissa.

Esitämme, että kilpailukykysopimuksen tuoma työajanpidennys suunnataan täysimääräisenä lastentarhaopettajien ja erityislastentarhanopettajien osalta KVTES:n luku 5 3§ määräyksen mukaiseen pedagogiseen suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöhön. Tähän työhön, työpaikalla tai esimiehen ohjeistuksella työpaikan ulkopuolella,
käytettävä työaika suunnitellaan edelleen työvuorolistoihin.

Vantaalla

16.12.2016

Sami Markkanen, JUKO/ OAJ pääluottamusmies

Helena Lehtinen, JUKO/ OAJ luottamusmies

Nina Rintanen, JUKO/ OAJ luottamusmies


Kannanotto koskien varhaiskasvatuksen tulosaluetta
28.11.2016


Henkilöstöjärjestöjen yhteinen kannanotto koskien varhaiskasvatuksen tulosaluetta


Pääluottamusmiehiin on oltu yhteydessä päiväkotien henkilöstön taholta koskien työnantajan linjausta sijaistamisen suhteen. Kentällä on syntynyt virheellinen käsitys, että varhaiskasvatuksen johtoryhmässä lokakuun 6. päivänä käsitelty kysymys sijaisuuksista ja budjetin asettamista haasteista merkitsisi työnantajan antamaa sijaiskieltoa.

Päiväkotien esimiesten saama ohjeistus asian suhteen on edelleen vahvistanut tätä näkemystä. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat tarkistaneet asiaa työnantajataholta ja olemme vakuutettuja siitä, että Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen tulosalueella ei ole meille alun perin jäsenistön taholta kerrotun kaltaista sijaiskieltoa.

Pyydämme työnantajaa tiedottamaan asiasta siten, ettei virheellistä tulkintaa pääse syntymään. Henkilöstöjärjestöt toivovat, että ohjeistuksessa huomioidaan varhaiskasvatuslain vaatimukset mm. henkilöstömitoituksen suhteen. Keskusteltuamme työsuojeluvaltuutettujen kanssa, esitämme ohjeistuksessa huomioitavaksi lisäksi työntekijöiden jaksamiseen ja muuhun työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset.

Henkilöstöjärjestöjen edustajina olemme tietoisia talouden asettamista haasteista, jotka palveluntuotannossa on huomioitava. Tämä ei mielestämme saa jatkossakaan
vaarantaa varhaiskasvatuksen laadukkaita ja kuntalaisten arvostamia palveluita. Olemme valmiita yhdessä työnantajan kanssa jatkossakin toimimaan siten, että varhaiskasvatuksen asema keskeisenä osana julkisia palveluita tulee turvatuksi.


9.11.2016 Vantaalla

Sami Markkanen JUKO

Arja Karppinen Jyty

Noora Koskivaara JUKO

Eila Tulkki TEHY

Raija Öhman JHL

Mitri Siltalahti Super



Nettiadressi: Vantaan varhaiskasvatuksen säästöt

01.06.2012

Vantaan varhaiskasvatuksen säästöt
Kannanotto / adressi
Vantaan kaupunginhallitukselle,
kaupunginvaltuustolle
ja opetuslautakunnalle

(tiedoksi Sole Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläiselle ja Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothille)

HUOMIO! Allekirjoittamalla adressin 15.6.2012 mennessä tuet varhaiskasvatuksen arvokasta työtä ja lasten ja perheiden etua! Mitä enemmän nimiä adressiin saadaan, sitä enemmän painoarvoa sillä on Mainostaminen on sallittua!

NETTIADRESSI LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.adressit.com/vantaan_varhaiskasvatuksen_saastot

Me allekirjoittaneet vanhemmat, vanhempainyhdistykset,
ammattiyhdistykset, yksityishenkilöt ja työntekijät vaadimme, että suunnitellut supistukset opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjettiin poistetaan Vantaan talouspoliittisesta ohjelmasta (talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma = TVO) v. 2013 - 2016.

Varhaiskasvatus elää tiukalla budjetilla jo tänä kuluvana vuonna. Toimialan vuoden 2012 käyttösuunnitelma sisälsi 2,8 milj. euron vähennyksen. Vuonna 2013 Varhaiskasvatuksen säästövelvoite on talouspoliittisen ohjelman mukaan yli 3,5 miljoonaa. Koko toimialan (Sivistystoimi) säästöiksi on kaavailtu 9,6 miljoonan euron vähennyksiä kuluista.

Vantaan koko säästöohjelman pääsee lukemaan osoitteessa: www.vantaa.fi/talouskuntoon

Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma ei ole vielä

lopullinen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talouden
tasapainottamis- ja velkaohjelman kokouksessaan 18.6.2012 klo 18
Leijassa (Elannontie 3, 01510 Vantaa). Vielä on siis aikaa vaikuttaa!
Kannustamme allekirjoittaneita mukaan kaupunginvaltuuston kokoukseen
seuraamaan edustajien mietteitä.

Mistä varhaiskasvatuksessa on mm. tarkoitus säästää?
1. TVO = Luovutaan kerrointen käyttämisestä lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa (erityistäja tehostettua tukea tarvitsevat lapset) sekä suomen tai ruotsin kieltäosaamattomien lasten päivähoidon alkaessa on käytössä harkinnan mukaan ns. resurssikertoimia, joilla lasten ja henkilöstön välistä suhdelukua väljennetään (toisin sanoen ryhmäkokoa pienennetään), jotta tukea tarvitseva lapsi voi saada enemmän hoito- ja kasvatushenkilöstön yksilöllistä ohjaamista. (säästötavoite 1 milj. €)

--> Kerrointen poisto merkitsee käytännössä ryhmäkokojen kasvua, jolloin lasten tarvitsemaa kuntoutusta ei voida toteuttaa päiväkodeissa parhaalla mahdollisella tavalla. Vaarana on lasten syrjäytyminen ja lasten hyvinvointi on uhattuna. Me allekirjoittaneet uskomme, että kerrointen poistamisella saavutetaan vain lyhytjänteisiä säästöjä. On
laskettu, että yhden lapsen tai nuoren syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat 1 milj. € . Pidemmällä aikavälillä ei säästöä siis synny vaan kustannukset siirtyvät moninkertaisina tulevaisuuteen. Panostus varhaiskasvatukseen on satsaus tulevaisuuteen! Kertoimista luopuminen lisää myös varhaiskasvatushenkilöstön työn kuormittavuutta kohtuuttomasti. Todennäköistä on, että varhaiskasvatuksen henkilöstö uupuu ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Lisäksi Vantaalle on entistäkin vaikeampaa saada ammattitaitoista kelpoisuusehdot täyttävää henkilökuntaa.

2. TVO = Lakkautetaan kotihoidon tuen kuntalisä 1 v 6 kk täyttäneiltä lapsilta 1.1.2013, ja samanaikaisesti korotetaan alle 1 v 6kk ikäisten lasten kuntalisää 35 € eli 215 eurosta 250 euroon. (säästötavoite 1 490 000 €)

--> Me allekirjoittaneet uskomme, että kotihoidon kuntalisän
poistaminen yli 1v 6kk täyttäneiltä lapsilta ajaa monet perheet
taloudellisesti todella ahtaalle! Vaihtoehdoiksi ei jää kuin molempien vanhempien töihin paluu ja lapsen hoitoon laittaminen entistäkin ja aiottua nuorempana. Päiväkodit ja ryhmät täyttyvät entisestään. Täten mm. henkilöstö- ja päivähoidon kulut nousevat, joten säästö lienee minimaalinen tai sitä ei synny lainkaan.

3. TVO = Pyritään lisäämään yksityisen päivähoidon osuutta.

Lakkautetaan ostopalvelusopimukset yksityisiin päiväkoteihin. Otetaan käyttöön starttiraha 2000e / uusi hoitopaikka uusien hoitopaikkojen lisäämiseksi ja korotetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää 80e / kk yli 3-vuotiaiden osalta.

--> Me allekirjoittaneet kannustamme Vantaata kehittämään ja tukemaan yksityistä päivähoitotoimintaa. Perheille on tärkeää tarjota kunnallisten palveluiden rinnalla laadukkaita yksityisiä palveluita. Ostopalvelusopimusten purkaminen koskee yli 300 lasta.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Vantaan talouden
tasapainottamisen kannalta välttämättömät säästöt tulee tehdä muualta kuin peruspalveluista (kasvatus-, opetus- tai hoitopalveluista). Varhaiskasvatus on ennaltaehkäisevää toimintaa ja ansaitsee taloudellisen panostuksen, ei säästöjä!

Lasten, perheiden ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden asialla,

29.5.2012 Vantaan Lastentarhanopettajat ry
OAJ:n Vantaan Opettajien Paikallisyhdistyksen kannanotto
01.06.2012
KANNANOTTO VANTAAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- JA VELKAOHJELMAAN VARHAISKASVATUKSEN, OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN OSALTA

JAKELU:

Kaupungin johtajisto

Kaupunginhallitus

Valtuuston puheenjohtajisto

Valtuustoryhmien sihteerit

Lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet

Tiedotusvälineet

Vantaan säästöleikkaukset uhkaavat oppimispolkua

Vantaan kaupungin säästösuunnitelmat ovat isku vasten kasvatuksen ja opetuksen kasvoja. Vantaalla on leikattu koulutuksen kuluja jo aiemmin ja sivistystoimen toimialaa on pyöritetty tehokkuuden äärirajoilla jo vuosia.
Nyt aiotut lisäleikkaukset koulujen henkilöstöresursseihin ja toiminnan menojen leikkaukset uhkaavat toteutuessaan lasten ja nuorten oppimisen polkua.

Jo nyt Vantaalla perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen lapsikohtaisetyksikköhinnat ovat pienemmät kuin ympäristökunnissa. Esitetyt leikkaukset uhkaavat vantaalaisten lasten ja nuorten oppimista aina varhaisopetuksesta peruskouluun ja sen jälkeen toisen asteen opintoihin.

Päiväkodeilta, kouluilta ja toisen asteen oppilaitoksilta edellytetään korkeaa laatua. Nyt laatu on vaarassa heikentyä. Päiväkodeissa tukea tarvitsevien lasten resurssikerrointen poisto merkitsee käytännössä ryhmäkokojen kasvua, jolloin lasten tarvitsemaa kuntoutusta ei voida toteuttaa päiväkodeissa parhaalla mahdollisella tavalla. Vaarana on lasten syrjäytyminen. Heikennysesitykset vähentävät päiväkotien toimintamahdollisuuksia ja lisäävät sekä lasten että työntekijöiden pahoinvointia.

Pahimmillaan jopa kymmenen prosentin leikkaukset lukion kursseista heikentävät huomattavasti lukiolaisten mahdollisuuksia hyviin arvosanoihin ylioppilaskirjoituksissa, sekä valmiuksia jatko-opintoihin.
Ammatillisen koulutuksen lähiopetustuntien vähentäminen ja ryhmäkokojen kasvaminen ei voi olla vaikuttamatta koulutuksen laatuun ja opiskelijan saamaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Itsenäisen opiskelun määrän kasvattaminen ei ole säästöä, vaan heitteillejättöä. Vantaalaisten nuorten valmiudet siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään heikkenevät olennaisesti.

Säästötoimet uhkaavat myös pedagogisen tuen kehittämisohjelman tulevaisuutta. Vantaan kaupunki on linjannut, että lähikouluissa on entistä enemmän oppilaspaikkoja erityistä tukea tarvitsevia lapsia varten. Tulevat säästöt vievät pohjan pois koko projektilta. Miten erityistä tukea tarvitsevia lapsia voidaan laadukkaasti opettaa, jos oppilasta tukevien koulunkäyntiavustajien määrä vähenee rajusti?

OAJ:n Vantaan paikallisyhdistys ihmettelee, kuinka Vantaalla voi olla varaa leikata lasten ja nuorten tulevaisuudesta nyt esitetyllä tavalla. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa, tulisi poliittisten päättäjien turvata lasten ja nuorten tulevaisuus.


OAJ:n Vantaan paikallisyhdistys

Jukka Mölsä, puheenjohtaja

Leena Toivonen, varapuheenjohtaja

Leena Teittinen, sihteeri