VLY:n säännöt

 

Syyskokous 2009 käsitteli ja hyväksyi VLY:lle uudet säännöt, jotka virallisesti astuvat voimaan alkuvuodesta, kun saamme säännöt patentti- ja rekisterikeskuksesta. Säännöt on laadittu LTOL:n jäsenyhdistysten mallisääntöjen mukaisesti. Uutena asiana säännöissä on mm. erilaisia jäsenlajeja. Varsinaiset jäsenet ovat OAJ:n ja LTOL:n jäseniä, kuten ennenkin ja sitä kautta VLY:n jäseniä, muut jäsenlajit ovat suoraan VLY:n jäseniä. Lähetämme säännöt alkuvuodesta kaikkiin niihin yksiköihin joista meilläö on tiedossa yhteysopettaja.

 

VANTAAN LASTENTARHANOPETTAJAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

 

I LUKU

NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 

Nimi ja kotipaikka 

1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Lastentarhanopettajat ry.

Yhdistyksen kotipaikkana on Vantaa.

Yhdistyksen toiminta-alueena on Vantaan kaupunki.

 

Tarkoitus

2 Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää jäsenensä valvomaan taloudellisia, sosiaalisia, ammatillisia, koulutuksellisia ja oikeudellisia etujaan.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

 

Toiminnan muodot

3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

3.1 Tukee neuvoin ja ohjein jäseniään ja heidän etujaan valvovia edunvalvontatyössä.

3.2 Tekee esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja.

3.3 Järjestää jäsenilleen kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia.

3.4 Voi järjestää jäsenilleen vapaa-ajan virkistystoimintaa.

3.5 Tiedottaa jäsenilleen ja tiedotusvälineille.

3.6 Voi harjoittaa lastentarhanopettajan ammattiin ja järjestötoimintaan liittyvää julkaisutoimintaa.

3.7 Vaikuttaa toimialueellaan lapsen asemaa koskevaan päätöksentekoon ja toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijana.

3.8 Voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3.9 Pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla saavuttamaan tarkoituksensa.

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianomaisella luvalla sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

 

Yhdistys on Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry, Barnträdgårdslärärförbundet BTLF rf:n jäsenyhdistys.  Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry, Barnträdgårdslärarförbundet BTLF rf:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.

 

Yhdistys kuuluu jäsenenä myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf:n paikallisyhdistykseen ja/tai alueyhdistykseen Vantaan kunnassa. 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningsektorns Fackorganisation rf:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä järjestö.

  

II LUKU

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Jäsenlajit

4 Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, pedagogisia jäseniä, eläkeläisjäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

 

Varsinainen jäsen

5 Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla lastentarhanopettaja-, kasvatustieteiden kandidaatti- tai kasvatustieteiden maisteritutkinnon tai näitä vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö tai henkilö, joka työskentelee varhaiskasvatuksen tai opetuksen kasvatus-, opetus-, asiantuntija- tai johtotehtävissä.

 

Hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet hakemuksen perusteella.  Hakijalla on oikeus hakea hallituksen hylkäävään päätökseen muutosta yhdistyksen kokoukselle osoitetulla valituskirjelmällä 30 vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon hylkäämispäätöksestä.  Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

 

Varsinainen jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenmaksu määräytyy yhdistyksen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti prosentuaalisena osuutena jäsenen ennakonpidätyksen alaisista kokonaisansioista.

 

Yhdistyksen kokous voi myös päättää varsinaisilta jäseniltä perittävästä ylimääräisestä jäsenmaksusta. Ylimääräinen jäsenmaksu voi olla korkeintaan kolminkertainen verrattuna varsinaiseen jäsenmaksuun.

 

Pedagoginen jäsen 

6 Yhdistyksen pedagogisena jäsenenä voi olla henkilö, joka on kiinnostunut                 yhdistyksen toiminnasta, mutta ei täytä varsinaiselle jäsenelle asetettuja                            vaatimuksia.

 

Pedagogisella henkilöjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänioikeutta eikä hän voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

 

Hallitus hyväksyy pedagogiset jäsenet hakemuksen perusteella.

Pedagoginen jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Eläkeläisjäsen

7 Siirtyessään työelämästä eläkkeelle yhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä yhdistyksen eläkeläisjäseneksi.

 

Eläkeläisjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänoikeutta eikä hän voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

 

Hallitus hyväksyy eläkeläisjäsenet hakemuksen perusteella.

Eläkeläisjäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Kannatusjäsen

8 Yhdistyksen kannatusjäsenenä voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.

 

Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänoikeutta eikä kannatusjäsen voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

 

Hallitus hyväksyy kannatusjäsenet hakemuksen perusteella. 

Kannatusjäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Kunniajäsen

9 Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista.

 

Kunniajäsenellä ei ole yhdistyksessä äänoikeutta eikä hän voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

 

Kunniajäsenet kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

Kunniajäsen ei maksa yhdistykselle jäsenmaksua.

Yhdistyksestä eroaminen

10 Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden päättyessä.

 

Yhdistyksestä erottaminen

11 Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka:

- on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut,

- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai

- ei enää täytä jäsenyydelle näissä säännöissä asetettuja ehtoja

 

Jos erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä.

 

Jäsen voi hakea erottamispäätökseen muutosta jättämällä hallitukselle valituskirjelmän, joka on osoitettu yhdistyksen kokoukselle 30 vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestään.  Tällöin yhdistyksen kokous tekee asiasta lopullisen päätöksen.

 

Erottaminen astuu voimaan valitusajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua hallituksen tekemän erottamispäätöksen.

 

Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa suorittamisen kuukauden ajan.

 

III LUKU

PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Toimielimet

12 Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja sen toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.

 

Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä kokouksia ja ylimääräisiä kokouksia.

Sääntömääräisiä kokouksia ovat vuosittain maalis-toukokuussa pidettävä kevätkokous ja syys-marraskuussa pidettävä syyskokous.  Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

 

Yhdistyksen kevätkokous

13 Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen järjestäytyminen

Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri

Valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Päätetään kokouksen työjärjestys

    2. Varsinaiset kokousasiat

Käsitellään hallituksen antama kertomus edellisen vuoden toiminnasta

Käsitellään tilikertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta

Käsitellään tilintarkastajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille

Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24. pykälän määräykset

  

Yhdistyksen syyskokous 

14 Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen järjestäytyminen

Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri

Valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Päätetään kokouksen työjärjestys 

    2. Varsinaiset kokousasiat

Päätetään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi

Päätetään seuraavana kalenterivuonna hallituksen puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksettavista kokouspalkkioista ja kulukorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista

Päätetään seuraavan kalenterivuoden aikana varsinaisilta jäseniltä, pedagogisilta jäseniltä, kannatusjäseniltä ja eläkeläisjäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruus ja kantotapa

Päätetään yhdistyksen talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi

Päätetään joka toinen vuosi hallituksen varsinaisten ja varajäsenten lukumäärästä näiden sääntöjen 18. pykälän mukaan

Valitaan joka toinen vuosi hallituksen varsinaiset jäsenet ja heille kullekin henkilökohtainen varajäsen

Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä

Päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumisen tavasta näiden sääntöjen 15. pykälän mukaan

Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24. pykälän määräykset

  

Kokouskutsu

15 Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus.

 

Hallitus kutsuu yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen koolle viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kokousta ja ylimääräisen kokouksen viimeistään viisi (5) päivää ennen kokousta.

 

Kutsu julkaistaan yhdistyksen, liiton tai järjestön lehdessä tai jäsenille toimitetuin kirjein tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

 

Aloite

16 Jäsenellä on oikeus tehdä sääntömääräiselle kokoukselle aloite.  Aloite osoitetaan yhdistyksen kokoukselle ja toimitetaan hallitukselle syyskokousta varten elokuun alkuun mennessä ja kevätkokousta varten helmikuun alkuun mennessä.

 

Hallituksen on tuotava asianmukaisesti tehty aloite kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.

 

Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa                        

17 Jäsenen on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti.  Sitä ei voi siirtää toiselle valtakirjalla.

 

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

- näiden sääntöjen pykälän 13 kohdassa 9, pykälän 14 kohdassa 15 ja pykälissä 25 ja 26 mainitut asiat.

- asiaäänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta

- henkilövaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa

 

Kokouksessa asiaäänestyksessä käytetään suljettua lippuäänestystä, kun sitä kannatetusti vaaditaan. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, kun ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.

 

Hallituksen kokoonpano

18 Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5 – 10 varsinaista jäsentä.  Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

 

Hallituksen toimikausi on kahden (2) kalenterivuoden mittainen ja se alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

 

Hallituksen kokoukset

19 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan, kutsusta.  Kokous on myös kutsuttava koolle, jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.

 

Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna paikalla on yli puolet hallituksen jäsenistä.

 

Hallituksen tehtävät

20 Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

20.1 johtaa yhdistyksen toimintaa

20.2 edustaa yhdistystä

20.3 kutsua koolle yhdistyksen kokous ja valmistella siinä käsiteltävät asiat

20.4 valmistella liiton sääntöjen muuttamisesta johtuvat yhdistyksen sääntömuutokset ja huolehtia esityksen käsittelystä yhdistyksen kokouksessa

20.5 toimittaa yhdistyksen sääntömuutos liiton hyväksyttäväksi

20.6 panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys

20.7 panna toimeen liiton säännöissä määrätty liiton jäsenäänestys liiton vaalijärjestyksen mukaisesti

20.8 panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset

20.9 valita toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtaja ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri

20.10 valita muut toimihenkilöt, toimikunnat ja työryhmät sekä määrätä näiden tehtävät

20.11 määrätä ottamisensa toimihenkilöiden palkkioista ja kulukorvauksista talousarvion puitteissa

20.12 hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet

20.13 erottaa yhdistyksen jäsenet

20.14 hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta ja huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta

20.15 ryhtyä muihin samantapaisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.

 

Nimenkirjoittaminen 

21 Yhdistyksen nimenkirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja aina kaksi yhdessä.

 

Jäsenäänestys

22 Yhdistyksessä voidaan panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys.  Päätöksen jäsenäänestyksestä voi tehdä joko yhdistyksen kokous tai hallitus.

 

IV LUKU

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Tili- ja toimintakausi

23 Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi.  Tilinpäätöksen tulee olla   valmiina tilintarkastajille jätettäväksi helmikuun 15. päivään mennessä.

 

Tilintarkastus

24 Yhdistyksellä on kaksi tilintarkastajaa ja heillä henkilökohtaiset varamiehet.  Tilintarkastajilla tulee olla tehtävän kannalta riittäväksi katsottava asiantuntemus.

 

Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee toimittaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kolmen viikon kuluttua saatuaan tiedon tilinpäätöksen valmistumisesta.

 

Tilintarkastuskertomus toimitetaan hallitukselle ja osoitetaan yhdistyksen kokoukselle.  Kertomuksen tulee sisältää ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä ehdotus niistä toimenpiteistä, joita tilintarkastajat mahdollisesti ehdottavat.

 

Sääntöjen muuttaminen

25 Näitä sääntöä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa.

 

Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistö annetuista äänistä.

 

Sääntöjen muutos astuu voimaan vasta, kun liitto on sen hyväksynyt.

 

Yhdistyksen purkaminen

26 Yhdistys voidaan purkaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa.

 

Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistö annetuista äänistä.

 

27 Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus liitolle, sen jälkeen kun mahdolliset velat on maksettu.  Jos liittoa ei ole, luovutetaan omaisuus yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla sääntöjen 2. pykälässä mainitun tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen toiminta-alueella.

 

Saavutettujen oikeuksien säilyminen

28 Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut oikeudet säilyvät.